Olen vuosia pyrkinyt rajoittamaan turhaa muovin käyttöä. Mutta nyt olen todella alkanut huolestua, koska muovin käyttöön väitetään liittyvän merkittäviä terveyshaittoja.

Aikaisemmin välttelin muovia ympäristösyistä:

- Muovi hajoaa luonnossa äärettömän hitaasti. Koska kotitalouksien muovijätettä ei juurikaan uudelleenkäytetä, sitä kertyy kaatopaikoille ja ympäristöön, esimerkiksi mereen.

- Muovijätettä syntyy maailmanmittakaavassa aivan järjettömiä määriä. Muovituotteethan ovat usein kääremateriaaleja tai muuten kertakäyttöisiä.

- Muovia valmistetaan öljystä, joten silloinkin kun se poltetaan energiaksi, syntyy nettolisäys kasvihuonekaasupäästöissä.

Lapsiperheessä muovia on kaikkialla. Siis, ihan kaikkialla: tuteissa, tuttipulloissa, mukeissa ja lautasissa, potissa, kertakäyttövaipoissa, leluissa, telkkarissa, vaatteissa ja jalkineissa (esim. Gore-Tex-pinnoite), repuissa, säilytyslaatikoissa, kännyköissä ja turvaistuimissa. Ostoskassi täyttyy muovista: margariini on muovirasiassa, melkein kaikki vihannekset on kääritty muoviin ja tietenkin kaikki valmisruoka, perheenäidin taivaasta pudonnut manna, on takuuvarmasti muovipakkauksessa silloinkin, kun päällys lupaa vain kartonkia. Katson ympärilleni, ja joudun toteamaan, kuten Me Naiset-lehden (22.1.2009) Sanna Sommers: Elämäni on muovista.

Jokainen muovinen shampoopullo, leipäpussi ja legopalikka heikentää lasteni ja lastenlasteni elinympäristön tilaa. Muista eliöistä puhumattakaan.

Nyt olen havahtunut muovin terveysvaikutuksille. Altistanko lapseni myrkyille? Yhä useammat tutkijat vastaavat kysymykseen nykyään myöntävästi. Tässä vähän maistiaisia:

- Fysiologian professori Jorma Topparin (Me Naiset 22.1.2009) mukaan muovin pehmiteaineena käytetty ftalaatti kertyy esimerkiksi elintarvikepakkauksista liukenemalla ruokaan ja sitä kautta elimistöön. Äidinmaidon ftalaatit voivat vaikuttaa poikalapsen kivestoimintaan. Muovinkäyttäjä riskeeraa oman isovanhemmuutensa! Ei siis riitä, että ftalaatti on kielletty alle 3-vuotiaiden leluissa. Lisäksi ftalaatit aiheuttavat mm. maksa- ja munuaisvaurioita sekä hengityselimistön ongelmia.

- Topparin mukaan nyt tutkitaan bisfenoli A:ta, jota käytetään muoveissa koveteaineena. Se saattaa häiritä hormoninsäätelyä ja lisätä rinta- ja eturauhassyövän esiasteita. Minulla on hampaassani joka elämän sekunti paikka, jossa saattaa olla bisfenoli A:ta. Hormonitoiminta onkin ollut vähän niin ja näin…

- Noora Shingler on kirjoittanut kemikaalicocktail-blogissaan ftalaateista ja bisfenoli A:sta. Jälkimmäistä liukenee ruokaamme erityisesti muovitettujen säilyketölkkien sisäpinnalta. Mitä hapokkaampi ruoka, sitä varmemmin saamme sen mukana ei-toivottuja ”ravinnelisiä”. Shingler raportoi, että lapsista on löytynyt näitä aineita suurempina pitoisuuksia kuin aikuisista! Hän suositteleekin lasista tuttipulloa…

- Teflon-paistinpannuista liukenee jokaiseen syömäämme ”terveelliseen kotiruoka-ateriaan” PFC-yhdisteitä (Anja Nystrén, Me Naiset 22.1.2009). PFC-yhdisteet ovat vaarallisia ainakin hengitettyinä.

- PVC-tuotteet ovat pahimpia kaikista: vaarallisia yhdisteitä (kuten kloridia) syntyy tuotteen elinkaaren joka vaiheessa. Lisäksi PVC:n valmistamisessa tarvitaan haitallisia lisäaineita. Ftalaatteja käytetään eniten juuri PVC-tuotteissa. Onneksi emme valinneet putkiremontissamme PVC-putkia. Niistä liukenee veteen mm. kadmiumia ja lyijyä tai niitä korvaavia toksisia organotiineja. PVC-tuotteet (lelut, lelujen pakkaukset, muoviset pöytäliinat, suihkuverhot) altistavat siis lapsemme mm. sisäelin-, hermosto- ja hormonitoiminnan vaurioille sekä syöville. (ks. linkki ihan lopussa)

Varmimmin vaarallisia yhdisteitä saa kehoonsa kuumentamalla muovituotetta ja hengittämällä höyryjä tai syömällä muovissa kuumennettua ruokaa. Ja kun muovituote ”tuoksuu tehtaalle”, se on oikeasti merkki haitallisista haihtuvista yhdisteistä.

Miksi muovia sitten saa käyttää?

1) Koska asioita tutkitaan usein vasta sitten, kun tuote on jo markkinoilla.

2) koska vaikutukset näkyvät väestötasolla vasta vuosikymmenten päästä.

3) Koska yksittäisen yhdisteen eläinkokeissa havaittu vaikutus saattaa olla pieni (tuottaa siis häviävän pienen riskin). Mutta Me Naiset –lehdessä Jorma Toppari vahvistaa pelkoni: kaikki nämä pikkuruiset vaikutukset yhdessä muodostavat terveydellemme huomattavan altistuksen. Joka päivä. Ja lasteni elimistöt ovat vasta rakentumassa!

MITÄ VOIN TEHDÄ?

Emme luultavasti voi mitenkään päästä eroon kaikista muovituotteista. Muovia voi olla vaikea korvata. Millä korvaisit sen turvaistuimessa? No, yksityisautoiluhan vetelee jo viimeisiään…Mutta entä pakasterasiat? Muovilla vuorattu jääkaappini?

Perehdyttyäni hieman aiheeseen kotonamme tapahtui seuraavanlaisia muutoksia:

- Lopetin ruuan mikrottamisen muovisissa pakasterasioissa ja kuopuksen muovilautasella. Käytän tosin yhä muovista mikrokupua, tajuan vasta nyt!!

- 2-vuotias sai ruveta juomaan oikeasta lasista muovimukin sijaan

- Saippuapullot on korvattu käsisaippuoilla ja ruokaöljyt ostetaan lasiputelissa.

- Vähensin valmisruuan käyttöä entisestään

- Mietin tarkemmin, ostanko muovista tuotetta.

Nämä olivat helppoja muutoksia. Paljon vaikeampaa on kaupassa: mitä ostan, jos en halua kantaa kotiini kylkiäisenä muovia? Kaupungissani ei ole vaihtoehtokauppoja eettisille ja valistuneille kuluttajille. Valurautainen paistinpannukin pitäisi varmaankin hankkia. Muovin vastaisessa sodassa tulee helposti epätoivoinen olo…

Yritän rauhoitella itseäni: stressi se vasta merkittävä terveysriski onkin!

Vuosia sitten yritin korvata kaappimme muoviset säilytysastiat lasisilla. Yksivuotias esikoinen vetäisi heti lasipurkin päälleen ja ui sirpaleissa. Joskus vanhempien on vain tehtävä se riskianalyysi ihan itse. Muoviyhdisteet ovat vain yksi lisä sopassa.

Laura

PS: Jos huolettaa, linkkejä:

Mitä eri muovilaadut ovat? Miksi muovia ei kannata polttaa?

http://www.rantasalmi.fi/files/orig/42_Muovit.pdf

Californians Against Waste-järjestön muovikampanjasivut (paljon kiinnostavia linkkejä): http://www.cawrecycles.org/issues/plastic_campaign

Noora Shinglerin kemikaalicocktail-blogi, kriittisiä muovikatsauksia toimittajan ja kuluttajan näkökulmasta: http://kemikaalicocktail.blogspot.com/search/label/kemikaalit

PVC:n haitat pikkutarkasti esiteltynä:

http://www.besafenet.com/pvc/documents/bad_news_comes_in_threes.pdf)