Elämän pirstaleita

BLOGIKIRJOITUKSET

Epilogi

Karhuherra | 10.04.2010 23:15

Tämä ei välttämättä ollut niitä tarinoita, joissa eletään onnellisina elämän loppuun saakka, mutta paistaahan se päivä toki pimeällekin puolelle. Kovin etäiseltä tuntuu jo kertomuksen jatkaminen, liikaa aukkoja syntynyt väliin. Keskitytään siis siihen mitä mieleen juolahtaa.
Kesän kääntyessä syksyksi elämä tuntui jatkuvan sellaisilla raiteilla, että tämä kirjoittaminen oli ansainnut päätöksensä. Maailmassa oli jo paljon muutakin kuin harmaan [...]


Kadotettu maailma

Karhuherra | 04.10.2009 02:04

Taidan olla selityksen velkaa. Hiljaiseloksi on lipsahtanut täällä kolossa, ei ihan tarkoituksella, mutta melkein. Aiemmin totesin pohtivani sanomisen tarpeen laatua vakavasti. Se pähkäily pyöri oikeastaan päivä päivältä enemmän ja enemmän sen ympärillä, että tämä tarinointi on tullut tiensä päähän. Päivistä on kuitenkin tullut viikkoja, niin vaikeaa on ollut asian hahmottaminen.
Joskus tämän blogin alkumetreillä arvelin, ettei [...]


Onnen pipanoita

Karhuherra | 26.08.2009 00:05

Huono omatunto riivaa. Loman tarpeessa oltiin ja sellaista vietettiin täysin rinnoin. Piti paeta Katalonian lämpöön saakka kaikesta arkisesta – töistä, kodista, ihmisistäkin – irtautuakseen. Kotiinpaluun jälkeen olen sen sijaan pakoillut lähinnä itseäni.
Oma pää on pelottava paikka, kun sinne kerääntyy liikaa raskasta kuonaa, liian paljon vaikeita tai keskeneräisiä ajatuksia. Sen takia olen kiireisiin taas kietouduttuani onnistuneesti [...]


Loman tarpeessa

Karhuherra | 01.08.2009 23:47

On taas aika paeta, ainakin henkisesti. Arjen kiireet, kesän riennot ja hetkittäiset huonot tunnelmat ovat vieneet siinä määrin mukanaan, että lähiympäristöön tuskin on välittynyt kovin hyvän ihmisen kuvaa viime aikoina.
Tänne eksyneet ovat varmasti huomanneet senkin, että myös sanottava on ollut aika vähissä. Eikä pelkästään kiireen tai mielialojen vuoksi. Inhoan itseni toistamista ja pidemmän aikaa on [...]


Kuka meitä muistaa?

Karhuherra | 16.07.2009 23:25

Sanovat jossain viisaammissa piireissä, että ihminen tavallaan elää kuolemansa jälkeenkin niin kauan kuin joku vain muistaa hänet. Saattaa olla, mutta oma pääni on niin hatara, että sinänsä kaunis ajatus on vähän pelottava.
Muistamista ja unohtamista pohdiskelin kovasti hautausmaan sietämätöntä kesäistä kauneutta katsellessani. Hautausmaat ovat tietysti jo lähtökohtaisesti surullisia paikkoja, mutta jotkut asiat siellä ovat vielä muitakin [...]







© Sanoma Magazines Finland Oy - käyttöehdot