Meidän Perhe inspiroituu

Viime viikolla kerroin, miten maalasin oven perheen yleistä mielipidettä uhmaten. Jos on visioita, eikö olisi ihan reilua joskus toteuttaa niitä perheen murinoita pelkäämättä. Haloo, puhutaan muutamasta kymmenestä eurosta per maalipurkki, ja muutamasta viikonlopusta!

Yhtenä lauantaina keksin tavan murtaa muutosvastarinta.

Vein nelivuotiaan maalikauppaan. Pistin siellä pojan tekemään päätöksen keittiöjakkaran väristä. Tarkoitus oli etsiä värejä, jotka sointuisivat Boråsin Hanna-malliston lintutapettiin, joka keittiön yhdellä seinällä on.

Vihreä maali mielessäni esittelin rautakaupan hyllystä valitsemiani näyteliuskoja.

– Kävisikö tämä ”Maja”? kysyin ja esittelin hänelle ihanaa metsänvihreää mattamaalia. Sellaista aika 60-lukulaista.
– Sehän on vihreä, poika tuhahti.

Ja osoitti päättäväisesti kohti oransseja näyteliuskoja. Sellaisia enemmin 70-lukulaisia.

Muistutin itselleni, että en ollut nyt toteuttamassa omaa visiotani vaan murtamassa vastarintaa ja sitouttamassa kuopusta ja hänen välityksellään muuta perhettä laajempaan maalausprojetkiin. Joten ostimme maalipurkillisen verran nelivuotiaan lempiväriä.

Huomenna maalataan.

Merja