Toimitus vapaalla

Arkisto ‘Matkalla’ aiheelle

Liian kallis kauppalasku

Tiistai, Syyskuu 22nd, 2009

Toimituksemme naapurissa oli kesäkuussa meneillään kaupan remonttiloppuunmyynti. Tilaisuus oli mieleenpainuva: kaikki oli 70 prosentin alennuksessa (paitsi tietysti ne ilmeiset, eli äidinmaidonkorvike, alkoholi ja nikotiinivalmisteet). Hyllyt olivat miltei tyhjillään, ja ihmiset hamstrasivat silti kaikkea mitä vielä oli jäljellä. Itse kuvittelin ostavani vain asioita, joita oikeasti tarvitaan. Jälkikäteen huomasin “tarvinneeni” esimerkiksi hintavia riistasäilykkeitä. Olen kasvissyöjä.

Ehdin käydä Neuvostoliitossa ainoastaan kerran. Siellä kaupassa oli vähän samanlainen tunnelma. Yleensä ei ollut ostettavana juuri mitään (paitsi valuuttakaupassa, ja sinne ei paikallisilla ollut asiaa). Jos ostettavaa oli, ihmiset syöksyivät kauppaan kadulta juoksujalkaa.

Tuon kesäkuisen kaupparetken jälkeen tajusin, että todella moni haaveilee ruoan hinnan laskusta. “Voi kun ruoka olisi aina näin halpaa”, huokaili useampikin elatusvelvollinen. Ruoka on törkeän kallista! Kieltämättä tuntui epätodelliselta saada kaksi täyttä kassillista ruokaa kolmellakympillä. Oma perheeni “säästää” käymällä ruokakaupassa noin kerran viikossa ja ostamalla runsaasti kerralla. Koskaan emme selviä kassasta alle satasen laskulla.

Ja kaipa se ruoka kohta halpeneekin vähän, edes vähäksi aikaa? Tai sitten ei. Kun elää niin näkee, kenen taskuun arvonlisäveron pienennys humpsahtaa.

Kävin äskettäin kuulemassa ravitsemusterapeutti Hanna Partasta, sitä teeveestä tuttua. Puheena oli kalsiumin ja D-vitamiinin saanti – ne kun aikuisilla naisilla jäävät molemmat liian pieniksi. Saadakseen riittävästi kalsiumia pitäisi syödä 5 – 6 desiä nestemäisiä maitotuotteita ja 2 -3 viipaletta juustoa päivässä. (Ei siis 2 – 3 viipaletta per leipä, mitä menetelmää mielelläni suosin, jos juustoa ylipäätään syön.)

Partasella oli myös jänskä poppakonsti kauppalaskun pienentämiseen: Syökää vähemmän! Kasvavien lapsosten suusta älkäämme viekö tarpeellista ravintoa, mutta aikuiset voivat säästää vaikkapa ostamalla harvemmin juustoa. Juusto on hävyttömän kallista. Lisäksi Partanen oli laskenut, että jos ryhtyy vuoden juustolakkoon ja jättää syömättä kymmenen viipaletta 17-prosenttista juustoa per päivä, laihtuu vuodessa 14 kiloa. Voiko tosiaan olla, vai onkohan muistiinpanossani virhe…?

Onko muilla käypiä konsteja kauppalaskun kutistamiseen?

kyselee

Lotta T, joka aikoo seuraavaksi mennä hankkimaan D-vitamiini- ja kalsiumpurnukan.

Yömatkapyöräilystä työmatkapyöräilyyn

Perjantai, Elokuu 14th, 2009
Pyöräilymaisemia työmatkani varrella tosi urbaaanissa cityssä.

Pyöräilymaisemia työmatkani varrella tosi urbaaanissa cityssä.

Tämä kaikki on Madonnan syytä. Hänen takiaan kaivoin fillarini esiin monen vuoden tauon jälkeen vain siksi, että välttäisin ruuhkat yöllä Madonnan Helsingin keikan päätyttyä. Ja nyt haluankin yllättäen välttää ne aamu- ja iltapäiväruuhkat joka päivä.

Olen nyt aivan superinnostunut pyöräilystä! Olin pari päivää jopa aivan ärsyyntynyt kun en päässyt pyörällä töihin fillarini ollessa hetken huollossa. Työmatkani kestää bussilla noin 40-45 minuuttia, pahimpaan ruuhka-aikaan matka voi kestää kauemminkin. Fillarin selässä matka on nyt taittunut 35 minuutissa – eikä ole ollut ruuhkia.

Tänään tosin matka kesti pidempään, kun pysähdyin seuraamaan sorsien taistelua pikkupurossa. Edellisellä kerralla jäin toljottamaan hirnuvaa hevosta.

Nämäkin veikeät luontotapahtumat olisivat jääneet näkemättä bussissa istuen.

Pyöräilystä villiintynyt joukkoliikenteenkin ystävä
Eeva


Koukutuin myös näistä fillariaiheisista sivuista:

  • Kevyen liikenteen reittiopas on ytv:n alueella pyöräileville aivan huippupalvelu! Ainakin se auttoi minut alkuun oivien pyöräilyreittien löytämiseksi.
  • Fillarikanavan sivuilla tietoa Helsingin pyöräily-ympäristön hyvistä ratkaisuista, mutta myös reittien puutteista ja vaaranpaikoista.
  • Pyöräilyasiaa ja reittejä Suomessa
  • Houkutteleeko työmatkapyöräily? Täältä löytyy työmatkapyöräilyn eduista mukava lista.
  • Työpaikallani on jo hyvä fillariparkki, mutta saisiko ihmisiä innostettua muutenkin työmatkapyöräilyyn, vaikkapa järjestämällä polkupyörien huoltopäiviä tai tekemällä pyöräilyvarusteiden kimppatilauksia? Lisää vinkkejä työpaikoille ja työnantajille poljin.fi-sivuilla.

Uudestaan Ahvenanmaalle

Tiistai, Heinäkuu 28th, 2009

Ajatukseni ajelehtivat edelleen Ahvenanmaalla, jossa vietimme muutaman ihanan kesälomaviikon. Tällaisten reissujen jälkeen mietin usein, miksi lähteä merta edemmäs kalaan, kun mahtavia maisemia ja ikimuistoisia kokemuksia löytyy ihan läheltä kotimaastakin.

Seuraavalla Ahvenanmaan reissullani aion ehdottomasti:

Kuvateksti

Aamu Brändössä.

1. Lähteä aamukävelylle kamerani kanssa.

Ihan parasta tänä kesänä oli olla klo 6.30 aamukävelyllä Brändössä, jossa vietimme ensimmäisen lomaviikkomme. Oli mahtava tunne käpsytellä autioita teitä pitkin aamuauringon jättämiä pitkiä varjoja ihastellen, kun vastaani ei tuolloin tullut ketään. Ja oli paikka muutenkin todella rauhallinen. Muutaman auton ja pyöräilijän kokoinen ruuhka syntyi vain lauttojen saapumisten ja lähtöjen aikoihin. Jos Ahvenanmaalla puhuttaisi omaa kieltä, oliskohan niillä edes omaa sanaa ruuhkalle?

Kuvateksti

Myrskyä Eckerössä ja autiot tiet aamulla Brändössä.

2. Mennä ulos tuijottamaan aaltoja.
Yksi vaikuttavimmista hetkistä oli istua kallioilla ihailemassa myrskyaaltoja. Meri on samankaltainen kuin nuotiokin – sitä voisi tuijotella loputtomiin! Tyynellä säällä taas on mahtavaa ihastella vaikkapa uljaita joutsenia – tiedättekö muuten miltä kuulostaa, kun joutsen laskeutuu veteen?

Kuvateksti

Jurmon lauttaranta.

3. Lähteä tutkimusretkelle saaristoon.
Ajoimme Ahvenanmaan poikki aina itäisimmästä kolkasta aivan läntisimpään nurkkaan. Silti etenkin eteläisempään osaan jäi todella monta houkuttelevaa saarta, joihin emme ehtineet laisinkaan poiketa. Eikä taida ihan muutama loma riittääkään kaikilla saarilla käymiseen – Ahvenanmaalla kun on noin 6700 saarta tutkittavana. Parhaiten saaristoon tutustuu varmasti pyöräillen, joten seuraavalle reissulle otan pyörän ehdottomasti mukaan! Välimatkat saaristossa on sen verran lyhyet, että pyörän kanssa voi hyvin lähteä ihan rennosti reissuun.

Tällä reissullamme sympaattisin saari oli Jurmo Ahvenanmaan itäisimmässä osassa Brändössä. Tällä kertaa piipahdettiin sielä vain päiväretkellä, mutta seuraavalla kerralla aion jäädä sinne yöksi. (Geokätköilijöille tiedoksi: saaresta löytyy myös yksi mukava kätkö!)

Kuvateksti

Rauhaa ja hiljaisuutta Vårdössä.

4. Nauttia luonnosta.
Ikimuistoisimmat lomakokemukset olivat tällä reissullamme varsin yksinkertaisia: näimme, kuinka nopeasti hämähäkki oli kutonut verkkonsa uudelleen myrskyn revittyä vanhan rikki, ihastelimme joutsenperheiden elämää ja näimme miten lokit puolustivat poikasiaan meidän mentyä liian lähelle.

Ainiin, ja pitäähän sinne lähteä hakemaan ne muutamat geokätkötkin jotka jäivät vielä noukkimatta.

Ahvenanmaahurmoksessa,
Eeva


Muista myös nämä:






© Sanoma Magazines Finland Oy - käyttöehdot