|
|
Viisi lasta, mies, opinnot ja työ
Soittava von Trappin perhe
Tässä talossa lähtee ääntä muualtakin kuin viidestä lapsesta ja kova äänisestä äidistä
9-vuotiaista kaksosista neiti soittaa viulua ja herra haitaria ja pianoa. 5-vuotias aloitti juuri omasta suuresta toiveestaan viulun soiton. 2-vuotias sitten laulaa ja paukuttaa mukana kaikkea mahdollista. 12-vuotias pyörätuoli mies kuuntelee kaikkea mahdollista musisointia enemmän kuin mielellään – hän nauttii musiikista. Ja jos sitä ei ole omasta takaa tarjolla, niin sitten hän kuuntelee radiota.
Ääntä siis on meillä tarjolla ja paljon. Monta kertaa on miehen kanssa ihmetelty miten lapsemme ovatkaan niin musikaalisia ja innokkaita soittajia, vaikka meistä ei kumpikaan omaa ko. lahjoja. Emme osaa soittaa muuta kuin suutamme (jos ei lasketa sitä että soitin lähes 10 vuotta pianoa lapsena). Tässä vuosien saatossa on tullut kuuneltua näitä lasten soittimia ja täytyy myöntää ääneen, että toisissa soittimissa on pehmeämpi ääni kuin toisissa. Aloitteleva haitaristi ei saa haitarista epämiellyttävä ääniä aikaiseksi. Sen sijaan viulusti alussa saa kyllä aikaan aikamoisia jopa korvia huumaavia riitasointuja. Ja meillä on nyt sitten perheessä jo toinen aloitteleva viulusti… Pitää toivoa, että pienin neiti valitsisi jonkin muun soittimen, niin meillä on pian oma orkesteri kasassa.
Vaikka en soittoa osaa, niin käytin tänään opinnoissa oppimaani hyväksi – tein Windowsin Movie Makerillä elokuvan lapsista soittamassa. Siitä tuli kyllä aika kiva. Ajattelin jakaa sitä sukulaisille joulukortin sijaan. Sukellus sosiaaliseen mediaan johti minut eilen ja tänään opettelemaan FlickRin käyttöä. Tämä olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Hyöty on suuri sekä kotona että työssä!
Kävin eilen kertomassa Tiimiakatemialla sosiaalisista medioista. Hämmästyin todella huomatessani kuinka vieras se maailma heille on. Luulin, että he olisivat proita ja minä noviisi, mutta asia olikin päin vastoin. Nuorissa oli jopa Facebook vastaisuutta. Kaikki nuoret eivät siis siellä vietä aikaansa. Tiimiakatemia on todella miellyttävä mutta erilainen tuttavuus. Siihen aion syventyä enemmän.
Opetusharjoittelu on netin kautta mukavassa vaiheessa. Tuotan sinne lisää materiaalia ja toiset tehtävät tällä viikolla. Muutama opiskelija on aktiivisesti ollut yhteydessä ja pyytänyt lisätietoja yms. Kiva olla tuutorina ja ohjata heitä. Vaikka lähdin vähän niin kuin soitellen sotaan, niin ei tämä opetusharjoittelu niin kauheata ole ollutkaan. Tämä on tärkeä osa oppimisprosessia! Mutta nyt meillä alkaa taas iltasoitot – vuoroin soi haitari ja vuoroin viulu pikkutyttöjen esittäessä tanssivia prinsessoja. Varsinainen von Trappin perhe todellakin!









Olet tehnyt hyviä huomioita ns. diginatiiveista ja sosiaalisesta mediasta. Eivät kaikki nuoret tosiaankaan ole 24/7 verkossa. Ja mukava, että kirjaat niitä ylös tänne blogiin:)